Osa 21 - Kivulias raskaus

Toisen lapsen synnyttäminen oli paljon kivuliaampi ja myös pidempi kokemus. Synnytys kesti jopa 22 tuntia ja Tiia olikin todella väsynyt päästessään sairaalalta vihdoin kotiin. Onneksi Chris oli tajunnut tuoda rattaat mukanaan. Pikkuisen tytön kuljettaminen niissä oli yllättävän helppoa, jopa väsyneelle äidille.

Tyttö sai nimekseen Sophie ja hän sai piirteikseen urheilullisen ja neuroottisen.

Päästyään kotiin Tiia laski Sophien kehtoon ja meni suoraan sänkyyn peiton alle nukkumaan.

Josefina huomasi Tiian väsymyksen ja hän auttoikin lastenhoidossa parhaansa mukaan. Hän meni heti aamulla tutustumaan uuteen tulokkaaseen ja ruokki tämän, jotta Tiia saisi nukuttua kunnolla.

Saatuaan Sophien ruokittua Josefina oli menossa herättämään Vanessaa uuteen päivään. Hänen matkansa kuitenkin keskeytyi, kun Misu päätti pissata jälleen kerran lattialle. Siivooja oli juuri viisi minuuttia sitten saanut edelliset pissat siivottua. "Koskakohan sinusta saadaan sisäsiisti?", Josefina ihmetteli ja alkoi luuttuamaan pissoja lattialta.

Sophien syntymästä oli kulunut kaksi kuukautta ja Tiia oli vieläkin rättiväsynyt. Tiia saattoi nukkua jopa kuusitoista tuntia päivässä. Chrisin oli otettava töistä hieman lomaa huolehtiakseen tyttäristään. Hän opetti Vanessaa kävelemään ja huolehti Sophien perustarpeista. Chris alkoi kuitenkin olla huolissaan Tiiasta ja tämän hyvinvoinnista. Hän päätti, että Tiia olisi saatava lääkäriin, jos hänen vointinsa ei pian alkaisi parantua.

Tiia ei jaksanut huolehtia tytöistään, hän tunsi olonsa kovin voimattomaksi. Hän jaksoi nousta sängystä juuri ja juuri vessaan, sekä syömään. Tiia alkoi itse pelätä, että hänellä olisi raskauden jälkeinen masennus. Tiia ei kuitenkaan tahtonut mennä lääkäriin.

Tiia sai illallisensa tehtyä ja hän oli syömässä sitä, kun yhtäkkiä häntä alkoi pyörryttää ja oksettaa.

Tiia käveli heikoin ja vapisevin askelin yläkerran vessaan, jossa Chrisillä oli kävelyharjoitukset menossa Vanessan kanssa. Chris katsoi olkansa ylitse vaimoaan ja sanoi: "Kulta, oletko sinä ihan kunnossa. Ehkäpä sinun pitäisi mennä lääkäriin".

Vain hetkeä myöhemmin Tiia oksensi kaikki päivän aikana syöneensä ruoat vessanpönttöön. Nyt Chris alkoi todella huolestua.

Tiian päästyä takaisin jaloilleen, Chris pyysi häntä kanssaan makuuhuoneeseen. "Kulta, sinä olet väsynyt ja huonovointinen ja minä olen todella huolissani sinusta. Sinulla on samanlaisia oireita kuin raskauden aikanakin. En tiedä mikä sinua vaivaa ja haluaisin todella, että tulisit kuntoon. Sinun täytyy luvata minulle, että menet lääkäriin, jooko?", Chris aneli vaimoltaan.

"Samanlaisia oireita kuin raskauden aikanakin", Tiia toisti. Hänen suunsa loksahti auki. "Chris, enhän minä mitekään voi olla enää raskaana, enhän?", Tiia kysyi tyrmistyneenä.

Tiia kömpi mietteliäänä nukkumaan ja mietti erilaisia vaihtoehtoja. Aamulla hän heräsi ja ruokki Sophien. Hänen tyttönsä kaipasivat häntä. Pahasta olostaan huolimatta Tiian täytyisi viettää enemmän aikaa lastensa kanssa, hän tiesi sen.

Tiia katseli yläilmoihin: "Luoja, anna Sophien olla viimeinen lapseni, jooko?"

Pian Tiiaa alkoi taas heikottaa ja hänen oli jälleen kerran tehtävä tuttavuutta vessanpöntön kanssa.

Tiia ei millään tahtonut mennä lääkäriin. Hän päätti tehdä raskaustestin, jos se olisi positiivinen niin sitten hän suostuisi ottamaan yhteyttä lääkäriin, jos se olisi negatiivinen hän antaisi asian olla. Tiia haki testiä lääkekaapista vapisevin käsin.

Tiia ei kuitenkaan ehtinyt edes avaamaan testiä, kun hänen oli jo kiiruhdettava oksentamaan. Oksennuksen jälkeen Tiia sai vihdoin testin tehtyä. Tiia katseli testiä ja sitä kuinka siihen ilmestyi kaksi viivaa. "Miten tämä voi olla mahdollista?", Tiia ihmetteli.

Hetken sulateltuaan asiaa Tiian katse muuttui tyytväiseksi, raskaus selittäisi kaikki hänen oireensa. Tiia ei kuitenkaan vieläkään ymmärtänyt miten hän saattoi olla raskaana. Sophien syntymästä oli vain kolme kuukautta. Tiia soitti oitis lääkärilleen ja marssi sairaalalle.

Tiia oli ollut sairaalalla kuusi tuntia, naiselle oli tehty useita testejä ja tutkimuksia. Nyt Tiia istui kotipihansa kylmällä kivetyksellä ja yritti sulatella kaikkea hänelle kerrottua tietoa. Tiia oli ymmällään. Lääkäri oli kertonut, että Tiia oli yksi miljoonasta naisesta, jolla oli kaksi kohtua. Aivan, kaksi kohtua. Uskomatonta, eikö vain? Tiialle kerrottiin tämän olevan jo seitsemännellä kuulla raskaana. Sikiö ei ollut kehittynyt kunnolla, koska Sophie oli vienyt suuren osan ravinnosta. Tiia ei kyennyt ymmärtämään miten lääkärit eivät olleet huomanneet tätä aikaisemmin. Hänen lääkärinsä selitti, että Tiian tapaus oli ainutlaatuinen. Sophie oli vienyt lääkäreiden huomion, eivätkä he olleet huomanneet toista vauvaa. Lääkärit kuitenkin ymmärsivät nyt paremmin Tiian oireet, jotka olivat normaalia voimakkaammat. No, tässä sitä oltiin. Pian Tiia olisi kolmen lapsen äiti. Uusi vauva tulisi aivan liian pian. Tiia ei millään pystynyt sulattamaan tätä kaikkea. Vaikein olisi silti vielä edessä, hänen täytyisi kertoa Chrisille, että kahden kuukauden kuluttua he saisivat kolmannen lapsensa.

Tiia kertoi Chrisille kaiken minkä lääkärit olivat kertoneet hänelle. Chris oli aivan ymmällään, kaksi kohtua kuulosti todella hassulta. Hän tosin oli nähnyt Greyn Anatomiassa jakson, jossa eräällä naisella oli kaksi kohtua. Kyseisellä naisella oli vain huomattu molemmat vauvat, toisin kuin hänen vaimollaan.

Chrisin viimein toivuttua siitä tosiasiasta, että hänen vaimonsa oli melkein ainutlaatuinen, hän alkoi viimein iloitsemaan. Kolmas lapsi olisi erittäin tervetullut. Tiiakin alkoi piristyä sen jälkeen, kun asiat Chrisin kanssa oli kunnolla selvitetty.

Tiian vointikin alkoi parantua, hän oli saanut sairaalalta lääkettä joka lievitti raskauden aikaisia oireita huomattavasti. Tiiakin jaksoi viettää nyt enemmän aikaa Vanessan ja Sophien kanssa.

Josefina oli töissä iskenyt silmänsä nuoreen mieheen, Jooseppiin.

Ei Josefina ikimä kehtaisi tehdä mitään noin nuoren miehen kanssa, mutta kevyt flirtti piristi vanhan naisen päivää kummasti.

Tiia kävi jatkuvasti sairaalalla tarkkailussa. Vauvalle oltiin annettu lisäravinteita ja tämän sydänääniä ja verenpainetta oltiin seurattu tarkasti. Nyt vauva alkoi viimeinkin olla tarpeeksi iso ja vahva selviämään lähenevästä synnytyksestä. Tiia oli hieman vihainen itselleen, jos hän olisi mennyt lääkäriin aikaisemmin, tämä kaikki oltaisiin huomattu ja vauva olisi entistä terveempi. Tiia odotti pelokkaana parin viikon päässä olevaa synnytystä.

Chris oli helpottunut, hän oli viimeinkin opettanut Vanessan kävelemään. Aikaa siihen kului, mutta kyllä se oli vaivan arvoista. Oli hienoa seurata esikoistyttären pieniä ja varmoja askeleita.

Tiia oli ollut ruokkimassa Sophieta, kun hän tunsi todella suurta ja kivuliasta poltetta mahassaan. Lapsivesi meni ja sen mukana tuli myös vähän verta. Tiia alkoi panikoimaan, hän tiesi, että kaikki ei ollut hyvin.

Chris rauhotteli Tiiaa parhaansa mukaan, vaikka hän itsekin alkoi pelätä toden teolla nähdessään lattialla lapsiveden mukana tulleen veren. Chris tiesi, että heillä olisi todella kova kiire sairaalalle. Hän patisti Tiian pukemaan vauhdilla päälleen jotta he pääsisivät lähtemään. Chris nappasi äitinsä paloauton ja ajoi sairaalalle pillit vinkuen.

Kolme päivää myöhemmin Tiia ja vauva pääsivät viimein sairaalasta kotiin. Tiian munatorvi oli revennyt ja vauva, sekä Tiia olivat molemmat olleet hengenvaarallisessa tilassa. Vauva oltiin jouduttu ottamaan ulos keisarinleikkauksella ja hoitajilla oli ollut vaikeuksia saada vauva hengittämään. Pieni tyttö oli hieman sinertävä ja alipainoinen. Vauvan tilaa seurattiin tarkasti ja tyttö jouduttin viemään lasten teholle. Tiian kohtu ja munasarjat kokivat vakavia vauroita, mutta Tiia selvisi säikähdyksellä. Hän ei kuitenkaan voisi saada enempää lapsia. Parin päivän kuluttua vauvan tila saatiin vakaaksi ja he pääsivät viimein lähtemään kotiin.

Tyttö nimettiin Caseyksi. Casey sai piirteikseen tarkkasilmäisen ja sohvaperunan. Caseysta huomaa, että hän on kokenut kovia. Hän on kuitenkin todella sisukas tyttö.

Kotona Tiia tuskaili heidän pientä lastenhuonettaan, jonne oli väkisin mahdutettu kolme kehtoa. Tiia tiesi heidän tarvitsevan lisätilaa tyttöjen kasvaessa. Säästöjä olisi käytettävä talon laajennukseen.

Toipuminen kaikesta sairaalalla tapahtuneesta oli hieman tuskallista ja masentavaa niin Tiialle, kuin Chrisillekin. Onneksi he saivat kuitenkin pian muuta ajateltavaa. Vielä samana iltapäivänä oli tullut aika juhlia Sophien syntymäpäivää.

Chris laski Sophien varovasti lattialle, Tiian hurratessa innokkaasti tyttärelleen.

Pian Sophien oli aika jättää vauva-ajat taakseen. Tytöllä olisi nyt edessään elämän perusasioiden opettelu.

Sophiesta kasvoi aivan hurmaava tyttö. Sophiella näkyy Vanessaa selkeämmin Josefinalta peritty nenä.

Vanessa oli innoissaan Sophien kasvusta. Nyt hänellä oli kaveri, jonka kanssa leikkiä. Tytöt leikkivätkin mielellään keskenään.

Myös Misun oli tullut aika kasvaa ja jättää pentuajat taakseen. Misusta kasvoi touhukas aikuinen kissa.

Tiia antoi paljon erikoishuomiota pienelle Caseylle, olihan tämä kokenut kovia. Chris ottikin sitten tavoitteekseen opettaa Sophieta parhaansa mukaan. Chris tunsi suunnatonta ylpeyttä Sophien sanoessa ensimmäisen sanansa, joka oli isi.

Välillä kolmen pienen lapsen kasvattaminen oli todella vaikeaa. Josefina koitti parhaansa mukaan auttaa. Hän luki Vanessalle iltasatua, mutta tyttö ei millään suostunut lopettamaan huutamista.

Myös Sophie itki, hän ei olisi halunnut vielä mennä nukkumaan. Chris pyöritteli turhautuneena silmiään.

Hän sai Sophien rauhoittumaan ja tyttö nukahti viimein rauhallisin mielin.

Josefina meni rauhoittamaan Vanessaa Tiian ja Chrisin makuuhuoneeseen ja hän antoi tytölle tuttipullon. Vanessa joi pullon tyhjäksi, jonka jälkeen hän alkoi viimeinkin olla unelias. Josefina sai rauhoittuneen tytön yöunille ja pääsi itsekin nukkumaan.

Seuraavana iltana juhlittiin Vanessan synttäreitä. Chris oli todella innoissaan, Vanessan uhmaikä ei nimittäin ollut mikään helpoin. Vihdoinkin se jäisi taakse, kun tyttö kasvaisi ja aloittaisi kohta koulun.

Vanessasta kasvoi nätti neiti. Vanessa oli kyllä vähän hämillään. Hänen Riepu-nukkensa nimittäin oli herännyt henkiin ja nyt Riepu seurasikin Vanessaa joka paikkaan. Vanessan uudeksi piirteeksi tuli virtuoosi.

Adamsien pihasta tehtiin hieman lapsiystävällisempi. Sinne ostettiin jousitettuja eläimiä ja hiekkalaatikko. Chris oli myös ollut ahkera ja rakentanut pihalle puumajan.

Eniten Vanessa iloitsi uudesta upeasta huoneestaan. Nyt hänen ei tarvitsisi kuunnella itkeviä pikkusisariaan.

Tästä näkee vielä paremmin miten alakertaa laajennettiin. Vanessan huone on siis alakerrassa ja Sophien ja Caseyn huone yläkerrassa.